Kymenlaakson museon Jaana Katajan konferenssikokemuksia

Kokemuksia pienestä ja isosta konferenssista sekä pohdintaa konferenssikuluista

ICOM Suomi on lähettänyt minut edustajakseen kahteen konferenssiin tänä vuonna. Ensimmäinen niistä oli Suomessa ja siellä pidin myös esityksen. ICOM:n alueellisten museoiden konferenssi (ICOM-ICR) http://network.icom.museum/icr pidettiin kolmessa kaupungissa (Helsinki-Hämeenlinna-Tampere) elokuun lopussa. Osallistuin konferenssiin ensimmäisenä päivänä. Pieni ja tiiviiksi hioutunut noin 30 henkinen kansainvälinen museoammattilaisten joukko kokoontui edistämään alueellista museotyötä miettimällä konferenssissa yhdessä tekemistä alueellisena voimavarana. Pidin konferenssissa esityksen kokoelmien säilyttämiseen liittyvistä yhdessä toteutettavista alueellisista ratkaisuista. Konkreettiseen museotyöhön liittyvä esitykseni herätti kuulijoissa selvästi kiinnostusta, päivän aikana kuulluista esityksistä moni oli asiaa enemmän teoreettisesti lähestyvä.


 Konferenssin osallistujat Helsingin kaupungintalon auditoriossa.

Konferenssin osallistujat Helsingin kaupungintalon auditoriossa.

Konferenssin ensimmäisen päivän päätteeksi pidettiin myös lyhyet työpajat ICOM:n uuden museomääritelmän tueksi. Vuoden 2017 alussa perustetun komitean tehtävänä on järjestää ICOM:n tapahtumissa keskusteluja, joiden pohjalta komitea koostaa vuoden 2019 ICOM:n yleiskokoukselle ehdotuksia päivitettäväksi määritelmäksi museoista ja niiden toiminnasta. http://icom.museum/the-committees/standing-committees/standing-committee/committee-for-museum-definition-prospects-and-potentials/ Pienryhmissä keskusteltiin neljän annetun kysymyksen teemoista, joihin jokainen vuorollaan vastasi oman kokemuksensa ja näkemyksensä pohjalta ilman että muut vastauksia kommentoivat. Vastaukset äänitettiin ja siten komitea saa kaikki mielipiteet esimerkiksi kysymykseen, jossa piti miettiä mitkä ovat museoalan haasteet tulevaisuudessa.

 Pienryhmässä pohditaan museoalan tulevaisuutta.

Pienryhmässä pohditaan museoalan tulevaisuutta.

Toinen konferenssi, johon lähdin ICOM Suomen edustajana innokkaana kuulijana oli lähemmin omaan museoammatillisuuteeni liittyvä. ICOM:n konservointikomitean (ICOM-CC) http://www.icom-cc.org/ triennaali konferenssi oli syyskuun alussa Kööpenhaminassa. Tämä tapahtuma ja konferenssi oli monelta osin täysin erilainen kuin tuo ICOM-ICR:n konferenssi. Osallistujia oli noin tuhat ja esityksiä viiden päivän aikana viidessä rinnakkaissessiossa noin 90 ja nähtävillä oli myös lähes samanmoinen määrä postereita. ICOM-CC onkin jäsenmäärällä mitattuna ICOM:n isoin komitea. Konservaattorina koen ICOM-CC:n konferenssin sellaiseksi tapahtumaksi, jossa jokaisen konservaattorin tulisi päästä käymään vähintään kerran työuransa aikana. Ympäri maailmaa olevien esitysten konservointiesimerkit sekä niistä ja hieman aiheen vierestäkin käydyt keskustelut muiden konferenssikävijöiden kanssa vahvistavat ja lisäävät konservoinnin ammattiosaamista sekä kasvattavat maailmanlaajuisia ammattilaisverkostoja. ICOM-CC vietti konferenssilla myös 50-vuotisjuhliaan. Juhlavuoden kunniaksi komitea julkaisi sivuston, jossa se tulee julkaisemaan vapaasti käytettäväksi kaikkien edellisten konferenssijulkaisujen artikkelit. Nyt sivustolla on kahden edellisen triennaalin artikkelit. Vanhempien konferenssien artikkeleita julkaistaan, kun kirjoittajilta on saatu julkaisuluvat. Ottakaa sivusto ahkeraan käyttöön! http://icom-cc-publications-online.org/

 Juhlavuoden konferenssin suojelijana toimi Tanskan kuningatar Margareta. Hän on innokas kulttuuriperinnön ja konservoinnin ystävä.

Juhlavuoden konferenssin suojelijana toimi Tanskan kuningatar Margareta. Hän on innokas kulttuuriperinnön ja konservoinnin ystävä.

ICOM-CC:n konferenssin viimeisenä päivänä komitean uudelle hallitukselle esitettiin kommentteja, toiveita ja ehdotuksia siitä miten toimintaa pitäisi viedä eteenpäin. Usea osallistuja purnasi konferenssin korkeaa osallistumismaksua, joka tänä vuonna oli ajoissa rekisteröityvältä ICOM:n jäseneltä 565€ ja jos satuit olemaan myöhässä etkä jäsen niin maksua meni huikeat 890€. Vaikka laskua maksaessa hinta minuakin sapetti, niin konferenssiviikon jälkeen koen ehdottomasti saaneeni rahoilleni vastinetta, niin konkreettisten lounaiden muodossa kuin esitysten antaman tiedon, konferenssijulkaisun (sähköinen tosin), uusien tuttavuuksien ja ammatillisen omanarvontunnon kohoamisen myötä. ICOM Suomen taloudellinen tuki on avainasemassa monen museoammattilaisen mahdollisuudessa lähteä kansainvälisiin alan konferensseihin. Museoiden talous on monessa paikassa tiukalla ja kouluttautumiseen käytettävät määrärahat pienet tai niitä ei ole ollenkaan. Miten museoiden rahankäytöstä päättävät tahot saataisiin näkemään paremmin kouluttautumisen ja konferensseihin osallistumisen merkitys työntekijän oman ammatillisuuden arvostamiseen sekä näkemään tämän panostuksen merkitys museon toimintaan? Itse sain ainakin erittäin hyviä ideoita mukaani tuotavaksi työpaikkani kokoelmatyöhön ja omaan ammatillisuuteeni. Museotoiminnan kehittymisen kannalta olisi ehdottoman tärkeää että henkilökunta pääsee osallistumaan seminaareihin ja konferensseihin. Ovat ne sitten kotimaassa tai ulkomailla. Oli mielestäni erittäin harmillista että Kööpenhaminassa ei ollut montaa konservaattoria maakuntamuseoistamme tai muista museoista kuin isoista valtion ylläpitämistä museoista.

 Konferenssimatkojen retkiltä voi löytää hyviä ideoita, kuten Bevaringscenter Østin konservointitiloissa olevan hansikasseinän.

Konferenssimatkojen retkiltä voi löytää hyviä ideoita, kuten Bevaringscenter Østin konservointitiloissa olevan hansikasseinän.

Kiitos ICOM Suomi, että tuellanne mahdollistitte osallistumiseni ICOM-ICR ja ICOM-CC konferensseihin.

Kirjoittaja:

Jaana Kataja on tekstiilikonservaattori Kotkassa sijaitsevassa Kymenlaakson museossa, sekä puheenjohtaja Pohjoismaisen konservaattoriliiton suomen osasto ry:ssä.