Museomääritelmä - Round table

Museoalan round table -keskustelu 13.12. Tekniskan salissa. Ilmoittautuneista saapui paikalle pieni osa, mutta erittäin hyvä keskustelu saatiin aikaan.

Eero Ehanti veti keskustelua, Lassi Patokorpi nauhoitti ja Elina Makkonen ja Anne Laiti tekivät muistiinpanoja.

Pyöreässä pöydässä istuivat:
Helga Ketonen, Kirsi Ojala , Pirjo Hamari, Leena Svinhufvud, Nina Robbins, Minna Turtiainen, Anna Leena Salminen, Mari Viita-aho ja Pauliina Kinanen


Koonti Round table -keskustelusta
Anne Laiti

Museo voi auttaa ihmiskuntaa tulemaan parhaaksi versioksi itsestään

Ensimmäinen kysymys olennaisimmista ja tärkeimmistä panoksista, joita museot voivat antaa yhteiskunnalle seuraavan vuosikymmenen aikana. Kaikki osallistujat nostivat esille museon roolin yhteiskunnallisen keskustelun ja yhteisen toiminnan mahdollistajana. Menneisyydestä oppiminen ja menneisyyden ymmärtäminen, luotettavan tiedon tuottaminen sekä ymmärryksen lisääminen ihmisten välille ja tätä kautta yhteiskuntarauhankin ylläpitäminen nähtiin museon tehtävänä. Museot voivat myös antaa fyysisen tilan keskusteluille ja yhteistoiminnalle, eräänlaisen turvasataman, jossa voidaan käydä aidosti rakentavaa keskustelua.

Eriarvoisuus, yksilöllistyminen, ilmastonmuutos

Toiseen kysymykseen suurimmista uhista vastattiin hyvin yksimielisesti ja erityisesti kasvava eriarvoisuus huolestuttaa. Poliittisen ja taloudellisen polarisaation, demokratian kriisin ja rakentavan keskustelun puuttumisen nähtiin vaikuttavan nyt jo museoalaan mm. julkisen rahan jakautumisen muodossa. Ilmaston muuttumisen vaikutuksia emme vielä edes pysty kuvittelemaan. Siirtolaisuus ja maahanmuutto asettavat museoille uusia vaatimuksia. Asioiden ratkaisemiseen voisi museokentällä olla työkaluja ja välineitä, mutta resurssit puuttuvat.

Museoiden avautuminen, yleisöyhteistyö ja uudet rahoituskanavat

Kolmoskysymys trendeistä ja uhista herätti jo enemmän varsinaista keskustelua. Trendeistä vahvimpina nähtiin museoiden avautuminen laajemmalle yleisölle, yleisötyön muuttuminen yhteistoiminnan suuntaan ja uudenlainen avoimuus. Kävijäennätykset ovat hieno asia, mutta samalla mietityttää se, miten museokävijät saadaan tulemaan uudestaan ja uudestaan. Miten kiinnostavuutta pidetään yllä kun museoalan rahoitus kevenee ja pirstaloituu? Avoimuus ja yhteistoiminta yleisön kanssa ei saisi myöskään vahingoittaa museon perustehtäviä. Todettiin myös, ettei museoiden pidä mennä lyhytnäköisesti kaikkiin trendeihin mukaan vaan muistaa tehtävänsä kulttuuriperinnön pitkäkestoisena vaalijana.

Museot tarvitsevat uusia rahoituskanavia, joiden käyttöä non-profit -ajattelu ei saisi estää. Kasvava ja monipuolistuva tehtäväkenttä vaatii resursseja, joiden saamiseksi voidaan joutua tarjoamaan kaupallisiakin palveluja. Tämä vaatii museohenkilökunnalta uudenlaista osaamista, samalla kun humanistisen osaamisen taso ei saa heikentyä eikä alan koulutus huonontua. On pohdittava mitä taitoja tulevaisuuden museoammattilainen tarvitsee? Millä taataan museoiden toimintavarmuus?

Sukupolvenvaihdos tuo muutoksen mukanaan

Viimeisen kysymyksen kohdalla todettiin museoalan arvojen, periaatteiden ja toimintatapojen olevan periaatteessa ihan hyvät, mutta ne pitäisi osata tuoda paremmin suuren yleisön tietoisuuteen. Museoalan arvoista ja periaatteista tulee tuntea ylpeyttä, jonka pitää myös näkyä. Yhteiskunta luottaa museoihin kulttuuriperinnön vartijana, mutta historiallinen perspektiivi ja eri aikatasot voitaisiin tuoda myös näkyvämmin yhteiskunnalliseen keskusteluun. Muutoksia tulee voida ohjata itse eikä antautua kaikkien trendien vietäväksi, vaan museon kannattaa olla aina hieman jälkijunassa.

Tulevaisuudessa tavoitteiden saavuttamisessa tarvitaan hyvä strategia ja toimintamalleja yritysmaailmasta. Sukupolvet vaihtuvat sekä museokävijöiden että museoammattilaisten keskuudessa, mikä tuo mukanaan jo aivan luonnollisiakin muutoksia. Maahanmuutto ja monikulttuurisuus pitää saada näkymään sekä henkilökunnan kokoonpanossa, sisällöissä ja kokoelmissa. Museoalan koulutuksen monipuolistaminen ja pohdinta siitä, voidaanko myös ei-akateemisille tarjota asiantuntijatehtäviä, on paikallaan.

Varsinaisen round table -keskustelun jälkeen jäätiin vielä pohtimaan erilaisia haasteita kuten museoiden hiilijalanjälkeä, museoalan koulutusta (josta nostettiin esille valokuvamuseologia uutena oppiaineena) sekä aidon esineen asemaa virtualisoituvassa maailmassa.

Laura Kauppinen